Sisätilan vihreät

Armas tietokone päätti alkaa temppuilla kuvia siirrettäessä ja nyt se käynnistää itseään uudelleen jo kymmenettä minuuttia... Kone itsessään ei ole meille vanha, mutta käytettynä yrityskoneena ostettu, joten saas nähdä miten tuon kanssa käy. 

Vakaana aikomuksenani kuitenki on päivittää viherkasvien kuulumisia (ah miten jännittävää!), joten aloitin jo kirjoittamisen puhelimella. 

Mullanvaihtoa ja saksien heiluttelua, sitä tänne on kuulunut viime viikkoina. Rönsyliljan poikasia irrotin "emosta" ja siirsin vesilasiin kasvattamaan omia juuria. Isoa kultapalmua olen joutunut harventamaan koko talven useiden oksien verran. Huhupuheiden mukaan tuo palmu on aika hankala hoidettava ja meilläkin se on oksia harmaannuttanut siihen tahtiin, että välillä on tuntunut liekö siinä enää seuraavalla kuulla henki pihisee. Se kuitenkin korvauksena tekee myös uusia lehtiä, joten toivoa vielä on.




Saksia sai maistaa myös unelma, joka on kellastuttanut pitkiä varsia monestakin kohtaa. En oikein tiedä itkisikö vai nauraisko tämän kasvin kanssa. Se on kasvattanut (liian ison) ruukun täyteen juuria niin, että sitä on hankala vaihtaa enää muuhun astiaan. Lisäksi kasvutapa on vähintäänkin mielenkiintoinen...


Kuvaamisen  keskeytti mummukoiran kysyvä ilme, että eikö täältä ollenkaan pääse sisälle? Ulkoilu oli kumminkin kestänyt jo useamman minuutin, johan se oli aikakin tulla takaisin lämpimälle pedille.


Palmuvehka vaihtoi ruukkua myös. Mielelläni olisin sen syvempään istuttanut, mutta altakasteluruukun tila olikin yllättävän matala. Koittakaapa muuten ottaa järkevä kuva palmuvehkasta, olen monena kertana todennut, että mahdoton tehtävä...


Alla muuten vain kuvat pienemmistä, jotka mieluusti haluaisin säilyttää kasvavina ja hyvinvoivina vielä pitkään. Peikonlehti muutti meille pienenä ruukussa revittynä pistokkaana ja tuntuu viihtyvän, vaikkei mikään erityisen komea yksilö vielä olekaan. Kultaköynnökseltä odotan paljon, tosin aika hidas kasvuvauhti tuntuu olevan... Ehkä se piristyy, kun pääsee kotiutumaan uusiin multiinsa. 3 euron poistokorin hankintahintaansa nähden se kumminkin on pärjännyt oikein loistavasti.




Pesuhuoneen ikkunalla on häpeäparkissa pieni kultapalmu, joka niinikään tarvitsisi vähän harvennushuoltoa huonoimpien osalta. Juorusta leikkelin uusia pistokkaita muuten vain, eiköhän niillekin käyttöä löydy. Sanoin rönsyliljaemon kunto ei ole paras mahdollinen, senkin ruskeita lehdenpäitä voisi leikata siistimmäksi...
Viherkasvit kuitenkin ovat siitä mukavia, että niitä voi tälläinen laiskempikin huoltaa silloin, kun siltä tuntuu -ei ole niin viikkojen eikä kuukausienkaan päälle niiden aikataulu. Kunhan vettä muistan tarjoilla kerran viikossa - ja siinä hommassa jos jossakin on tapahtunut huomattavaa muutosta menneisiin vuosiin.

Kommentit

  1. Unelmat kasvavat aina ihan hassun muotoisiksi ja kellastuvat sieltä täältä. En tiedä, voiko sille tehdä mitään. Pitää vain trimmata. :D Minullakin on aika pieni peikonlehti. Odotan, että se jonain päivänä alkaa tehdä ilmajuuria ja reikäisiä lehtiä. :) Mukavaa alkanutta viikkoa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, tähän kommenttiin kertaalleen jo vastasin vaan nyt sitä ei näy täällä... Mutta joo, toivotaan hyviä tulevia vuosia peikonlehdille!

      Poista

Lähetä kommentti

Jätäthän mielipiteesi: ideoita, kokemuksia, risuja tai ruusuja- kaikki kommentit tervetulleita!

Suositut tekstit