Joulukuun loppua

Pienen hetken ehdin kuvata pihalla, kun aurinko toissapäivänä näyttäytyi ennen laskemistaan. Sillä välin mies viritteli ahkioon remeleitä, jotta saatiin valjastettua tuo meidän musta rontti vetojuhdaksi lapselle. Siihen hommaan se kyllä on hyvä! Vielä, kun yhteinen vauhtisävel löytyisi, jotta ihan täyttä laukkaa ei tarvitsi yrittää mennä. Remmissä ja hallinnalla tyytyi kävelemään korskuen vieressä, jotta josko vähän lujempaa, eikös jooko... 

Yhtenä iltanan testailin vauvapulkkaa koiran perään ja muksu kyydissä nauraa rätkätti isoon ääneen, kun minä juoksin koiran kanssa pitkin pihaa, jotta toinen sai "vähän" kyytiä :D

Kaksi seuraavaa kuvaa on otettu samalta seisomalta keskeltä pihaa, vastakkaisiin suuntiin. 

 "Nyt tarkkana..."

"...ettei tuo fatbike vaan liikahda järvelle ilman, että me ollaan mukana!"