Pihan ongelmallisin paikka

Pari aurinkoista päivää ja heti mielikuvamopo karkaa käsistä. Tällä kertaa kohteena oli kuitenkin ihan järkevästi ajateltuna se pihan keskeisin ja hankalin paikka. Nimittäin, kun kaivinkone keväällä hurauttaa pihaan, niin sille alueelle olisi hyvä olla suunnitelma, jotta tarvittavat maanmuokkaukset saadaan tehtyä. Ja nyt se suunnitelma on:

Liuskekivipuro

Aikaisemmin vähän jo puhelin, että tälle alueelle on sata ja yksi suunnitelmaa. Mutta jos en toteuta niistä houkuttelevinta niin sitten harmittelen lopun ikääni, että miksi en puroa silloin aikanaan rakentanut.

 Kyseessä on tämä rinne, joka viettää pihatien vieressä, kirjaimellisesti keskellä pihaa. Näissä kännykkäkuvissa alue näyttää kohtuu siistiltä, mutta todellisuudessa se on kaikkea muuta... Maaperä on täynnä vanhan kuusen juuria, kiviä, roskaa sekä syreenin alut nostaa päätään sieltä täältä. Siistin nurmipinnan teko tuohon olisi siis melko työlästä ja toivotonta ylläpitää. Viime kesänä ruohonleikkurilla päästelin siitä mistä uskalsin ja loput alueesta sai rehottaa villinä.

Tuosta vanhasta kaivosta (joka pilkottaa riippahernepurkkien ja rikkaruohojen seasta) olen nostanut kesäisin kukkien kasteluvedet, joten siksikin se ansaitsee päästä esille. Sitten aikanaan siihen kunnostetaan uusi ulkoasu, mutta se on tulevien vuosien päästä se. Kaivon alapuolella on suuri kivi, jonka alta pilkistää lähdevettä. Ensin ajattelin, että puro voisi kulkea kiven alaosaan asti, jotta voisin sieltä yhdistää vedenkierron, mutta se ehkä on vähän hankalasti toteutettavissa. Tai ei nyt hankala, mutta purosta pitäisi tehdä niin pitkä, etten ehkä ihan sellaista kuitenkaan halua... Työläs ja kallis kaikinpuolin.



Inspiroivia kuvia löytyi lehdestä ja toki netistäkin jonkin verran.


Ympäristöön kiviä, jotka toivottavasti ajan saatossa sammaloituisivat. Heinäkasveja ehdottomasti. Lopputuloksen laajuudesta riippuen ehkä myös jotain pientä havua tai seppelvarpua. Jälkimmäinen täytyy toki sijoitella niin, etteivät  lehdet varise veden sekaan sotkemaan...



Nykypäivän hommista sen verran, että äidiltä saatu daaliajuurakko on selvinnyt talvesta vanhan mökin eteisessä :) Näitä oli alunperin kolme, mutta kaksi niistä mätäni, kun toissatalven ne olivat vintillä. Tämä yksi kasvoi kyllä, mutta hitaasti eikä ehtinyt kukkia kunnolla. Josko se nyt saisi paremman vauhdin kesään, toin sen sisälle kasvivalon alle. Samassa eteisessä mulla talvehti kaksi koristearoniaa purkissa, kun en kertakaikkiaan saanut aikaan kaivettua niitä maahan syksyllä. Nyt ne ovat jo hiirenkorvalla vihreää puskemassa, saas nähdä miten niiden käy... Jätin ne vielä sinne eteiseen, jossa lämpötila huilaa 3-10 lämpöasteen välimaastossa. 

Kommentit

  1. Hieno suunnitelma, lehden kuva on tosiaan inspiroiva. Toivottavasti onnistuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin toivotaan :) kesän jälkeen voi lukea näitä suuria suunnitelmia, josko edes jokunen olisi toteutunut aiotulla tavalla.

      Poista

Lähetä kommentti

Jätäthän mielipiteesi: ideoita, kokemuksia, risuja tai ruusuja- kaikki kommentit tervetulleita!

Suositut tekstit