Apinaa koijataan...

Sen siitä saa, kun ohimennen päästelee siemenhyllylle ja heräteostoksena poimii mitä sattuun mukaansa - ko halavalla sai! Pussin kyljessä puhutaan isoista tuoksuvista kukista, kukinta-aika heinä-syyskuu. Kotona sitten googlettelen, että näkisin parempia kuvia ja kappas, törmään lauseeseen: 

"Kuuelämänlanka palkitsee hoitajansa suurin valkein ja tuoksuvin kukin. Ne kestävät vain yhden yön ja lakastuvat aamun sarastessa".

Niin, että mitä!? Piti jo huudella facebookissa neuvoja viisaammilta ja siellä lohduteltiin, jotta kyllä niitä kukkia riittää ja ehtii nähdäkin, vaikka periaatteessa tuo tieto paikkansa pitääkin. Siemenpussissa tuollainen pikkujuttu unohdetaan mainita, kuuluu ilmeisesti osastoon: kyllähän tämän nyt kaikki tietää. Tulipa tämäkin opittua kantapään kautta :) Laitan nuo kuitenkin itämään, kodinhoitohuoneen terassin tolpat passaa tälle oikein hyvin. Eikä niin haittaa, vaikkei tulisi kukan kukkaa, onpahan jotain vihreää sillekin ovelle kuitenkin.

Muut kasvatit muuttivat. Roikkuva ensikoti ikkunalla kävi liian ahtaaksi, kun koulin taimet isompiin purkkeihin. Oli kuulkaa aikoinaan tarkka mittaaminen, että kun tuo koira tuosta nousee etujaloilla sohvan selkänojalle katsomaan ikkunasta, ettei sen pää osu tuohon hyllyyn :)

Tietokone sai lähtöpassit ja sen pöytä vallattiin kasvatusalustaksi. Jokin kenkätelineen tyyppinen koroke tuohon täytyy vielä hankkia, jotta saan kasveja lähemmäs valoa. Valo on kytketty ikkunan päällä olevaan pistokkeeseen ja johto ei yllä tuon pidemmälle. 

Kyllä tämä tästä, tämä minun suuri esikasvattajan urani...!