Mikä Strömsö, missä?

Ei tänään täällä meillä ainakaan. 

Päivä alkoi lupaavasti kuumakivihieronnalla viimeisen päälle - oli varpaiden välitkin kiviä täynnä. Sitähän aina sanotaan, että hieronnan jälkeen ei kannata erityisemmin rehkiä, vaan ottaa rennosti. Ilmeisesti olisi kannattanut ottaa se kirjaimellisesti ja ei tehdä sitten yhtikäs mitään koko loppupäivänä... :)

Ennen kylille lähtöä pistin merkille, että nyt on kelloköynnökset heikolla hapella. Ilmeisesti olivat liian matalassa mullassa tai jotain, muutakaan en keksi... Hieronnan jälkeen laukkasin hierontapenkin kasvotuen kuva naamassa kauppaan ja hain kippoja, joihin lähteä koulimaan köynnöksen alkuja. Alunperin tarkoituksena oli värkätä sanomalehdistä itse uudet istutustörpöt, mutta tähän hetkeen ei kiinnostanut niitä alkaa puuhaamaan - ehkä myöhemmin sitten.

Pihi kun olen, niin kunnon multaa en ostanut, vaan olin jemmannut  Greencaren taimisäkkiä, jonka olin joskus töiden kautta saanut edustajalta. Melkoista höttöä löytyi pussista, aika raakalla kädellä heittelin sivuun rihmastoja, kiviä, oksasilppua... 

Seuraavaksi totesin, että olin ostanut liian pieniä törppöjä. Ei auta, kuin vaihtaa nuo jossain vaiheessa isompiin astioihin. Josko nyt kuitenkin vähän keräisivät voimiaan noissa. Käsittääkseni köynnökset pitäisi kouliessa istuttaa syvemmälle multaan uuteen purkkiin(?), vaan eipä se kunnolla noiden törppöjen kanssa onnistunut.  Pääsin vähän alkua pidemmälle, kun muksu sinkaisi hereille ja siihen jäi taas nuo hommat hetkeksi.

Tästä on jo parhaat yksilöt poimittu pois, tälläisiä notkahtaneita rääpysköjä löytyi sieltä täältä...

En malttanut pysyä erossa noista vaan jossain vaiheessa yritin jatkaa ja heilutella jalalla sitteriä sekä nostaa sitä keittiön pöydälle erinäisten viihdyketavaroiden säestämänä. Ei onnistunut, voin kertoa. Aina kun sanotaan, että kouli taimet hellävaroen, niin saapa nähdä tuleeko noista yhdestäkään elävää kalua, kun pikaisesti koitin niitä sulloa liian pieniin purkkeihin, eh.... 

Seuraavaksi yritin laittaa ruokaa siinä samalla. Vaippaa ja puklulla kuorrutettuja vaatteita vaihtaessa kuulin, kun perunoiden keitinvesi hulahti komeasti yli liedelle ja alaston vauva olkapäällä laukkasin keittiöön levittelemään talouspaperia enimpiin vesilammikoihin. Kattilaa en siinä hötäkässä saanut nostettua ja myöhemmin totesin, että se oli jollakin ilveellä keittynyt kiinni induktiolieteen! Ei nyt älyttömän pahasti, mutta kyllä sitä useamman kerran piti kokeilla nostaa ennenkuin napsahti irti.

Parempi puolisko tuli töistä pelastamaan tilannetta ja sain kunnialla kelloköynnökset purkitettua loppuun. Summa summarum, 12 törppöä, joista 4 on huonossa kunnossa. Kokeilumielessä laitoin ne kuitenkin mukaan, josko kävisi vaikka ihmeparantuminen. On siellä seassa kuitenkin ihan lupaavan näköisiäkin kavereita, toivotaan, että jotain säilyisi kesälle asti... :)