Aarteita

Olen aina satunnaisesti käynyt kirppiksillä, mutta jostain syystä nyt on sellainen kausi, että tekisi mieli joka viikko käydä kierroksella. Tulee sellainen olo, että sitähän ei tiedä mitä aarteita siellä pöydissä on. Ei niinkään vaatetta, vaikka sitäkin toki ostan. Mutta koriste-esineitä - uutta, vanhaa tai uusvanhaa, ei niin väliä. Jotain pieniä projekteja tai nättejä suoraan käyttöön sellaisenaan. Se mikä harmitti, että kun jäin äitiyslomalle, niin paikkakunnalla oleva ainoa kirppis ehti juuri lopettaa. Seuraava on 30km päässä. Eihän se pitkä matka ole ja työnkin puolesta sitä kuljen, mutta on siinä lähtemisessä se oma hommansa. Muksu joutuu jo aluksi puoli tuntia istumaan auton kopassa, joka lyhentää kärsivällisyyttä taas sitten siellä kirppiksen päässä. Uteliaana uunona tuollainen 7kk ikäinen ei enää ihan mihin tahansa nukahdakaan.

Maanantaina pääsin käymään Oulun kirpputoreilla ensimmäistä kertaa. Tai no, yhdellä lopen. Keskustan Second Hand Storeen yritettiin, mutta ovessa oli konkurssilaput. Tulipahan käytyä uudessa parkkihallissa ja syömässä, siinä se keskustan reissu :) Pienen hortoilun jälkeen napattiin taas auto alle ja lähdettiin Paljekirppikselle. Kirpputori itsessään oli peruskauraa, vähän ahdas ja melko kuuma, mutta en moiti. Hinnat ja valikoima yllättivät pikkukyläläisen. Melko kallista joissakin pöydissä ja vaatetta oli suurinosa valikoimasta, ei niinkään niitä koriste-esineitä eikä yhtään kalustetta tms. tuunattavaksi. Ehkä niitä sitten löytyy Oulun muista kirppiksistä...? Summa summarum, onneksi sai todeta tuo oman vakituisen "lähikirppiksen" olevan sen verran hyvä, ettei sen kauemmas tarvitse lähteä aarteita hakemaan :)

Paras ostos ehdottomasti vähään aikaan: Marimekon Siirtolapuutarhakangas. Kirppiksellä vielä emmin, että raaskinko tätä ottaa, hintaa sillä kuitenkin oli 25e, mikä on kirppistavarasta paljon. Eihän tuota kangasta toki ollut käytetty mitenkään, mutta yleensä kirpputorilta haetaan kotiin alle 10 euron kampetta. Kotona kuitenkin tulee niin hyvä mieli joka kerta, kun näkee tuon kankaan, ettei kyllä kaduta! <3

Mietinnässä on vielä, että miten sen käytän. Tauluksi? Isoihin lattiatyynyihin? Ruskean rahin päällystykseen? Sängynpäädyn verhoiluun? Myös keittiön pöydällä se voi olla kulmittain tuomassa näköä, vaikkei kokonsa puolesta varsinaisen pöytäliina olekaan. Meillä siis on lasikansi, joten liinan saa sinne alle suojaan.

Eläintalous kun on, niin sitä karvaahan kertyy heti ja joka paikkaan...

Toinen viime päivien intoilun aihe löytyi kotipaikkakunnan kierrätyskeskukselta. Kuudella eurolla uuteen kotiin muutti nelitasoinen kukkapöytä. Tämän käsittelen mustaksi ennen varsinaiseen käyttöön päätymistä. Joko maalaten tai spraylla.